Marraskuun melojat (tiistaimelonnat loppuvuonna)
On synkkä marraskuinen tiistai. Vajan lukko kolahtaa auki, ja ryhmä kokoontuu parhaimpiin pukuihinsa sonnustautuneena. Tuplakalsarit, villasukat, neopreenirukkaset, pipo tai kaksi, pitävät ruumiin lämpöisenä. Tuikku jemmataan taskuun tai asetellaan kajakin kannelle.
Ranta huokuu kylmää ja kosteutta, on pimeää, mutta synkkä syksy jää laiturille, kun kajakin keula johdattaa Tuusulanjärvelle.
On tehtävä päätös. Etelässä siintää tummana Tuusula, ja siellä Onnela, grillipaikka laitureineen ja kirkon ranta. Pohjoisessa hehkuu valoloistossaan Järvenpää. Rantapuiston Kolmisointu heijastuu veden pintaan kuin Lousianan Gateway Arch – halventamatta yhtään Ralp Westhallin taideteoksen arvoa, keskustan kerrostalot nousevat kohti taivasta kuin New Yorkin pilvenpiirtäjät. Rantakatua pitkin kiitävät sinivalot muistuttavat Harlemista, mutta johdattavat kohti Jamppaa, jossa virka-apua tarvitseva K-kauppias on taas juossut kiinni kaljavarkaan. Oli päätös mikä tahansa, on se aina yhtä hyvä. Riippumatta melontalenkin suunnasta, on aina rantaan palattu.
Välillä kuuluu kiivas neuvonpito, kun ruoditaan seuran toimintaa, muistellaan menneitä tai purkaudutaan viikon tapahtumista. Välillä hiljaisuus laskeutuu seurakunnan ylle, kun vaivumme omiin ajatuksiin mielessä vain se, seuraava melan veto.
Järvenpään ja Tuusulan rannoilla tapahtuvien kehityshankkeiden kyttääminen on aina hyvä osa illan ohjelmaa. Olemme kriittisiä mutta kannustavia. Esimerkiksi, kun Järvenpäässä vuonna 2010 palaneesta Casinosta ei ole kuin muisto, joka sekin olisi haihtunut savuna taivaalle ilman Matti Nykäsen, ei sukua allekirjoittaneelle, striptease esityksiä, niin on aivan mahtavaa, että Casinonrannan ryteikkö poistetaan ja tilalle rakennetaan myös melojien maihinnousua edesauttava rantakaistale, vaikka se ei tietojemme mukaan olisikaan rakennettu mittapiirustusten mukaiselle paikalle.
Kahden tunnin jälkeen kokka kohtaa laiturin. Kuivataan kajakit, jotta yöpakkanen ei turhaan jäädytä kajakin pintaan jäänyttä vettä. Kirjataan tapahtuma vajakirjaan. Kukaan ei sitä ääneen sano, mutta lopuksi aina se on mielessä, että tässäkö se nyt sitten oli, vuoden viimeinen melonta.
Marraskuun melojat kokoontuu vajalla joka tiistai, myös joulukuussa. Lähtö laiturista klo 18, jos järvi ei ole jäässä. Itse kunkin henkilökohtaisten menojen vuoksi ja ryhmän potentiaalisesti pienen koon vuoksi, saattaa tiistaimelonta jäädä toteutumatta, vaikka niin ei ole vielä juuri koskaan käynyt. Tuusulanjärvi tarjoaa näin syksylläkin mukavat melontaolosuhteet, ja kaupungin valojen vuoksi järvi ei ole koskaan täysin pimeä. Varustautuminen olosuhteiden mukaisesti.
Tervetuloa!
Kari Nykänen, 0440300967