Turvallisuuden olennaisia käytäntöjä

Turvallisuusasiakirja

Seuran turvallisuusasiakirja koskee kaikkia seuralaisia ja seuran tapahtumiin osallistuvia. Tutustu siihen ajoissa.

Tämä turvallisuusasiakirja ja siihen liittyvät tapauskohtaiset turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat ovat pysyviä ohjeita järjestettäessä seuran toimintaa.

1 Toiminnan turvallisuudesta vastaavat

Tapahtuman vastaava / järjestelijät yhteystietoineen. Hallitus nimeää turvallisuuspäällikön. Ellei sellaista ole nimetty toimii tehtävässä puheenjohtaja. Kaluston turvallisuudesta vastaa kalusto- ja vajaryhmä. Elintarviketurvallisuudesta vastaa buffetin hoitaja. Suuremmilla tapahtumilla ja retkillä turvallisuudesta vastaa yleensä tapahtuman/retken vetäjä ellei ko. turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa muuta ole sovittu. Tapauskohtaisesti osa turvallisuusvastuusta tulee myös osallistujille.

2 Työntekijöiden toimenkuvat

Seuralla ei ole työntekijöitä. Henkilöitä pestataan ryhmiin vuosiperustaisesti tai nimeämällä heitä kertaluontoisesti johonkin tehtävään/tapahtumaan. Nimettäessä henkilöitä tulee erityistä huomiota kiinnittää riittävään tietotaitoon turvallisuuden takaamiseksi. Merkittävämpää on todellinen taito kuin muodollinen pätevyys.

3 Osallistujat ja osallistujaryhmät

Pääsääntöisesti osallistujat ovat seuran jäseniä. Tapauskohtaisesti turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa määritellään tarkemmin osallistujille asetettavat vaatimukset. Avoimia yleisätapahtumia on viimevuosina ollut kaksi: Tuus Tuusulanjärvelle -tapahtuma ja Tuusulanjärven melonta.

4 Rakennukset ja rakennelmat

Osa toiminnasta tapahtuu seuran vajalla. Vajan käyntiosoite Niemennokantie 12, Järvenpää. Vajan kunnosta ja turvallisuudesta vastaa vaja- ja kalustoryhmä. Vajan alkusammutuskaluston muodostaa sammutuspeitto ja vesiämpärit. Tuusulanjärvi on 10 metrin päässä, eikä vesijohtoa ole.

5 Turvallisuusvälineet ja henkilösuojaimet

Tähän kalustoon kuuluvat melontaliivit ja kypärät. Liivit ja kypärät tarkistetaan kerran vuodessa kevättalkoiden yhteydessä. Tarkistuksesta vastaa vaja- ja kalustoryhmä. Mikäli puutteita kauden aikana havaitaan, ne korjataan välittömästi tai ko. kalusto poistetaan käytöstä kunnes asia on korjattu.

6 Muut välineet ja varusteet

Tähän kalustoon kuuluvat seuran kajakit. Niiden kunto ja asianmukainen varustus tarkistetaan kerran vuodessa kevättalkoiden yhteydessä. Tarkistuksesta vastaa vaja- ja kalustoryhmä. Mikäli puutteita kauden aikana havaitaan, ne korjataan välittömästi tai ko. kalusto poistetaan käytöstä kunnes asia on korjattu.

7 Riskien hallinta

Tapauskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia on laadittu seuralle seuraavasti:

  • Retket
  • Tuus Tuusulanjärvelle, yleisötapahtuma
  • Tuusulanjärven melonta, avoin melontatapahtuma
  • Melonnan peruskurssit
  • Uimahalli
8 Vakuutusturva (tarkistettu 10/2014)

Seuran vaja, merikontit ja kalusto on vakuutettu Pohjola Vakuutus Oy:n yritysvakuutuksella, johon kuuluu palo- ja murtoturva. Kenenkään henkilökohtaista omaisuutta ei ole vahinkovakuutettu. Tuus-Melojat kuuluu Suomen melonta- ja soutuliittoon, joka puolestaan kuuluu Valoon (Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU). Valo on mukana Pohjola Vakuutusyhtiön vakuutusturvassa, joka käsittää Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutuksen ja toiminnan vastuuvakuutuksen. Vakuutukset kattavat jäsenseurojen vapaaehtoisille kouluttajille/vetäjille sattuvat tapaturmat sekä järjestäjän vastuun sillon, kun vakuutettu seura on pääsymaksullisen tai -maksuttoman tilaisuuden, harjoituksen tai leirin järjestäjänä.

9 Luvat ja ilmoitukset viranomaisille

Seuran järjestämistä yleisötilaisuuksista annetaan ilmoitus ennen tapahtumaa pelastuslaitokselle. Ilmoituksesta huolehtii tapahtuman johtaja.

10 Toimintaohjeet muissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa

Selvitys vahinko / onnettomuustilanteen toiminnasta / hälytysten teosta
Muissa onnettomuus ja vahinkotilanteissa noudatetaan yleistä käytäntöä harkinnan mukaan:

  • Tee nopea tilannearvio tapahtuneesta
  • Tee hätäilmoitus hätänumeroon 112
  • Pelasta ja estä lisäonnettomuudet
  • Anna tarvittava ensiapu
  • Suojaa, rauhoita ja tarkkaile.
11 Yleiset toimintaohjeet

Seuran toiminnassa noudatetaan Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan laatimaa ”Melonnan turvallisuusohjetta”.

12 Toiminta tapahtuman tai onnettomuuden jälkeen
12.1 Raportit, viranomaisilmoitukset

Selvitys mahdollisesta raportoinnista tapahtuman tai onnettomuuden jälkeen
Onnettomuudesta tai vakavasta läheltäpiti-tilanteesta seuran turvapäällikkö tekee raportin jakelulla: seuran hallitus, Kanoottiliitto turvaryhmä, mahdollinen viranomaistaho.

12.2 Kriisiviestinnän ohjeet

Selvitys mahdollisista toimintaohjeista kriisin sattuessa
Kriisin sattuessa kaiken ulkopuolisen viestinnän hoitaa tapahtuman johtaja. Mikäli tapahtuman johtaja ei jostain syystä asiaa hoida on tiedotusvastuu tapahtuman turvapäälliköllä. Tapahtuman jälkeen tiedotusvastuu siirtyy sopimuksesta puheenjohtajalle. Kaikki em. tahot voivat tehtävää delegoida, mutta oleellista on että tehtävää saa kerrallaan hoitaa vain yksi ihminen.

12.3 Jälkihoito

Selvitys miten hoidetaan mahdollisen kriisin aiheuttama jälkihoito
Jälkihoitoon ryhtymisestä vastaa seuran turvapällikkö. Jälkihoidon organisoinnissa tukeudutaan viranomaisiin tai SPR:ään.

13 Ravinto- ja hygieniaohjeistus

Selvitys annettavasta ravinto- ja hygieniaohjeistuksesta
Tämän ohjeistuksen alaisuuteen kuluu vain buffetti yleisötapahtumissa. Kirjallisia ohjeita on ”Ohje Tuusmelojille” ja ”Yleinen ulkomyyntiohje” sekä Ulkomyynti-ilmoitus -lomake. Ohjeet löytyvät verkkosivuilta ja buffetin vastuuhenkilöltä. Yleisötapahtumien buffettitoiminnasta tehdään ilmoitus 15 päivää ennen tapahtumaa terveystarkastajalle. Lisätietoja saa paikallisilta terveystarkastajilta.

14 Seurantajärjestelmä ja tilastointi

Tapahtumien osanottajamäärät on tilastoitu vuosikertomuksiin.

15 Tapahtumien turvallisuusasiakirja tarkastetaan etukäteen
  • Hallitus
  • Tapahtumien vetäjät
  • Retkien vetäjät
  • Koulutusryhmä

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat / Retket

Tämä suunnitelma kuuluu osana yhdistyksen turvallisuusasiakirjaan. Suunnitelma koskee sekä retken järjestäjiä että osallistujia. Ajan tasalla olevat versiot turvallisuusasiakirjoista löytyvät seuran verkkosivuilta ja vajan ilmoitustaululta.

1 Toiminnan kuvaus

Tiedot tapahtumasta/ paikasta / ajankohdasta / järjestäjästä yhteystietoineen
Seuran järjestämät melontaretket. Retket kohdistuvat sisävesille, merelle tai jokiin. Mikäli retki järjestetään yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa ilmoitetaan osallistujille kenen turvallisuussuunnitelmia noudatetaan.

2 Toiminnan turvallisuudesta vastaavat

Tapahtuman vastaava / järjestelijät yhteystietoineen
Retkillä toiminnan turvallisuudesta vastaavat kaikki:

  • retken johtaja
  • retken muut johtajat/ avustajat
  • retken osallistujat

jokainen roolinsa ja taitojensa puitteissa. Turvallisuus on yhteinen tavoite.

3 Toimintapaikat ja ajo-ohjeet

Selvitys toimintapaikan sijainnista ja ajoreittiohjeet
Retken aloitus ja lopetuspaikka käyvät ilmi retki-ilmoituksesta.

Retken suunnitellut yöpaikat ja niiden koordinaatit merkitään viimeiselle sivulle, joka otetaan retkelle mukaan.

4 Riskien hallinta
4.1 Osallistujien enimmäismäärät

Selvitys odotetusta osallistuja- / kävijämäärästä
Retki-ilmoituksessa määritellään montako melojaa kullekin retkelle voi osallistua.
Ellei määrää ole määritelty retken vetäjä huolehtii, että mukana on riittävän monta ohjaajaa.

Ote melonnan turvallisuusohjeesta

Katso täältä Melonnan turvallisuusohje kokonaisuudessaan. Ohjeesta on myös tehty englanninkielinen versio.

5. Melontaretkelle osallistuvien henkilömäärä
5.1 Korkeintaan 16 henkilöä, max 10 kanootissa

Melontaretken johtajalla saa olla suoraan vastuullaan korkeintaan 16 hengen ryhmä korkeintaan 10 kanootissa. Tätä suuremmissa ryhmissä melottaessa johtajalla on oltava nimettyjä, kyseiseen melontatilanteeseen riittävän päteviä avustajia niin, että edellä kerrottu ohjaajien ja ohjattavien lukumääräsääntö toteutuu.

Vaativassa melontatilanteessa turvallisuus voi vaatia, että johtajalla on edellä kerrottua pienempi ryhmä vastuullaan. Kanooteissa, joissa meloo vähintään 4 henkilöä, on jokaisessa oltava nimetty vastuuhenkilö, joka kykenee pitämään kanootin halutulla kurssilla.

5.2 Osallistujien muut rajoitukset

Selvitys mahdollisista tapahtumaa rajoituksista (esim. ikä)
Taito / kokemustasolle asetetaan vaatimus retki-ilmoituksessa. Osallistujan tulee täyttää tämä vaatimustaso tai jos hän on epävarma vaaditusta taitotasosta tulee hänen ottaa yhteyttä retken vetäjään.
Seuran ulkopuolisen osallistujan taitotason tulee olla vähintään vastaava kuin seuralaistenkin. Lisäksi ulkopuolisten taitotasosta on varmistauduttava ”suosittelijan” tai näyttökokeen avulla.

Alaikäiseltä osallistujalta vaaditaan kirjallinen huoltajan suostumus kun toiminta tapahtuu kotijärven ulkopuolella.

Mikäli osallistujalla on jokin asiaan liittyvä sairaus tai terveydellinen rajoite, tulee hänen kertoa tästä retken vetäjälle ilmoittautumisvaiheessa.

5.3 Osallistujien varustautuminen

Yleisen varustautumisen lähtökohtana on retkeily erämaaolosuhteissa kaikkien palveluiden ulkopuolella. Mikäli joitain palveluita on odotettavissa reitillä/yöpaikoilla voi niistä olla maininta retki-ilmoituksessa. Retkivarusteista löytyy tietoa mm. vajan seinältä ja seuran verkkopalvelusta.

Osallistujan tulee varustautua huomioiden ilman ja veden lämpötila. Retken kesto ja melontareitin luonne. Yksi lähtökohta omien varusteiden arvioimiseen on: Pysynkö näillä varusteilla vedenvarassa hyvässä toimintakunnossa 15 minuuttia?

Melojan turvallisuusvarusteista

Muista: yhdenkin osallistujan paha virhe varustautumisessa saattaa altistaa koko ryhmän vaaralle.

4.1 Melonta-asu

Melojan varusteisiin kuuluu melonta- tai pelastusliivi tai kelluntapukine aina ja olosuhteiden mukainen melonta-asu päälle puettuna.

4.2 Muita varusteita ovat melontatilanteen johtajan harkinnan mukaan:
  • varavaatetus vesitiiviisti pakattuna,
  • kuiva- tai märkäpuku, jos kaatumistilanteessa hypotermian vaara on todennäköinen,
  • kypärä koskessa melottaessa ja muissakin tilanteissa, joissa olosuhteet sitä edellyttävät,
  • pilli tai muu äänimerkinantolaite,
  • kompassi ja kartta,
  • valkoinen valo tarvittaessa ja
  • melakelluke, jonka käyttöä on etukäteen harjoiteltava.

Lisäksi melojan on heijastimilla, kirkasvärisillä vaatteilla, viirillä tms. huolehdittava näkyvyydestään kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa

4.4 Käytettävät kanootit/kajakit

Käytettävän kanootin tulee olla tarkoitukseen soveltuva. Mitä pidempi retki ja mitä vaativammat olosuhteet sen tarkempi tulee olla kanootin soveltuvuudesta kyseiseen käyttöön. Jos ole epävarma kanoottisi soveltuvuudesta kysy retken johtajalta. Käytettävän kanootin tulee soveltua myös osallistujalle. Pitkälle retkelle ei kannata lähteä oudolla kulkupelillä.

2.2 Kanootti melontakunnossa

Kanootista vastuussa olevan eli tilanteesta riippuen omistajan, vuokralleantajan, vuokraajan tai muun käyttäjän on pidettävä kanootti melontakelpoisena ja asianmukaisessa kunnossa. Kanootin rakenteen, varusteiden, lujuuden ja vakavuuden on oltava sellaiset, että se on turvallinen niissä olosuhteissa, missä sitä käytetään.

2.3 Kanootin on pysyttävä pinnalla

Kanootissa tulee olla kellukkeet tai vedenpitävät laipiot ja sen tulee olla niin rakennettu ja varustettu, että se vedellä täytettynä ja kutakin henkilöä kohti 100 Newtonin voimalla kuormitettuna pysyy pinnalla vaakasuorassa.

2.4 Koskessa

Koskessa melottaessa tulee käyttää sellaisia kanootteja ja varusteita, jotka soveltuvat kyseiseen koskimelontatilanteeseen.

ja edelleen…

3.1 Kanootin perusvarustukseen kuuluvat:
  • mela(t),
  • olosuhteisiin ja melojalle sopiva hyväksytty kelluntapukine tai pelastusliivi kullekin melojalle,
  • kajakissa aukkopeite jokaiseen aukkoon,
  • tartuntakahvat tai vastaavat keulassa ja perässä ja/tai kansinarut,
  • tyhjennyspumppu, äyskäri tai muu tyhjennysväline ja
  • kypärä, jos kanoottia käytetään koskessa tai muissa sellaisissa tilanteissa, joissa olosuhteet sitä edellyttävät.

Melottaessa avokanootilla olosuhteissa, joissa on ilmeinen riski kanootin täyttymisestä vedellä, on kanootissa oltava kiinnitettynä niin kantavat kellukkeet, että kanootti säilyttää melontakelpoisuutensa vesilastissakin.

3.2 Kanootissa tulee olla kiinnitettynä turvaohje:

“Käytä meloessasi aina melontaliiviä, tarkista kellukkeet ja pidä tyhjennysväline mukana. Ne lisäävät turvallisuutta. Använd alltid flytväst vid paddling och tag med länsningutrustning samt granska flytmedlen. Detta ökar säkerheten.“

Ohjaajat

4.3 Muut ohjaajan ja kouluttajan varusteet

Retkenjohtajan ja kouluttajan varusteisiin kuuluvat 4.1 ja 4.2 kohdissa mainittujen lisäksi:

  • hinausvyö tai -köysi,
  • koskenlaskussa heittoliina,
  • hätäraketit tai soihdut, kun melotaan merellä tai suurilla sisävesillä,
  • lämpösuojain (lämpöpeite),
  • ensiapupakkaus,
  • kanootin paikkaustarvikkeet ja korjausvälineet,
  • puukko tai katkaisuveitsi,
  • matkapuhelin,
  • radio säätiedotusten kuuntelua varten,
  • varamela(t) ja
  • tulentekovälineet.

Retkenjohtajan tai kouluttajan on huolehdittava siitä, että ryhmällä on mukana riittävä määrä kohdissa 4.2 ja 4.3 mainittuja varusteita.
Turvavarusteet on pakattava käyttötarkoituksen mukaan tarkoituksenmukaisesti saataville.
Retken vetäjän tulee kiinittää erityistä huomiota ensikertalaisiin ja heidän varustukseensa.

4.5 Ohjaajien pätevyysvaatimukset

Selvitys järjestäjien / järjestyksenvalvojien / mahdollisen ensiapuhenkilökunnan pätevyydestä
Retken vetäjällä on oltava melontaohjaajan tai –oppaan pätevyys tai hänen on omattava vastaavat tiedot ja taidot.

4.6 Ensiapuvalmius

Selvitys järjestäjien / järjestyksenvalvojien / mahdollisen ensiapuhenkilökunnan pätevyydestä
Retken vetäjällä tai jollain muulla nimetyllä osallistujalla on oltava vähintään EA I koulutus tai vastaavat tiedot. Ensiapuvarustus löytyy retkenvetäjän turvalaukusta.

4.7 Ryhmän / vetäjän varustautuminen

Retken vetäjä varautuu yllättäviin tilanteisiin, vaaroihin ja haavereihin. Retkenvetäjän turvalaukusta löytyvät kootusti keskeiset turvavarusteet. Lisäksi pitää varata puhelin radio ja varamela.

4.8 Vetäjien valmistautuminen

Ohjeistuksen ja tiedonkulun selvittäminen eri toimipisteissä oleville (esim.ryhmänvetäjät)
Retki – ja melontajaosto ja retken vetäjä sopivat yhdessä minne retki suuntautuu.

Retken vetäjä ja mahdolliset apuvetäjät suunnittelevat yhdessä retkireitin ja käyvät läpi reitin varrella olevat mahdolliset vaarapaikat. Ennakoitavissa oleviin keskeisiin riskeihin tehdään varasuunnitelmat esim. ko. ryhmälle liian tuulinen keli.

4.9 Paloturvallisuus

Selvitys miten järjestelijät ovat selvittäneen pelastus ja turvallisuussuunnitelman mahdollisia vaaratilanteita silmälläpitäen.

Retkellä tulia tehdään vain luvallisiin tai turvallisiin nuotiopaikkoihin sään sallimissa rajoissa.

Jokainen retkelle osallistuva kantaa vastuunsa tul%n käsittelystä retken aikana.

Huomautettakoon vielä, että pienet palovammat ovat yksi yleisimpiä ja kiusallisimpia retkitapaturmia.

8. Turvapäällikön tai muun vastuuhenkilön pätevyys

Kohdassa 1.1 tarkoitetun toiminnan järjestäjän turvapäälliköllä tai muulla vastuuhenkilöllä on oltava tehtävän luonteen edellyttämät henkilökohtaiset ominaisuudet, sekä riittävä taito, kokemus ja tieto, jotka osoitetaan Suomen Kanoottiliitto ry:n myöntämällä melontaohjaajan tai -oppaan pätevyystodistuksella tai vastaavalla todistuksella. Henkilön tulee olla vähintään 18 vuoden ikäinen.

Osallistujat

4.10 Osallistujan velvollisuudet

Seuran järjestämälle retkelle osallistuminen tarkoittaa sitoutumista koko ryhmän yhteiseen tavoitteeseen ja yhdessä toimimiseen. Osallistujan velvollisuus on auttaa retken vetäjään retken järjestelyissä. Retken vetäjä ei ole palkattu työjuhta, vaan pikemminkin koordinoija, joka pitää tilanteen hanskassa.

Tyypilliset tilanteet, jossa osallistuja ei ole huolehtinut omasta osuudestaan voivat olla esim:
Omat varusteet ovat puutteelliset tai ne ovat unohtuneet. Hyvät ystävyyssuhteet ja mukava henki auttavat monesta pulasta. Mutta 15 henkeä ei ehkä odota kolmea tuntia jotta sinä kerkiäisit vielä kauppaan.

Osallistuja ei pysy ryhmässä, vaan keulii. Jos ryhmä joutuu muuttamaan suunnitelmaa, niin keulija eksyy ryhmästä. Tällaisessa tilanteessa järjestäjän vastuu eksyneestä on päättynyt. Syy on nimenomaisen ohjeen noudattamatta jättäminen.

Alkoholin käyttö lipsuu raskaaksi ja aiheuttaa häiritsevää käytöstä tai ongelmia seuraavana aamuna. Jos oma pelisilmä ei riitä kertomaan kohtuuden rajoja saattaa retkenvetäjä puuttua tähänkin asiaan.

Mikäli osallistuja ei kykene tai halua noudattaa retken vetäjän ohjeita voi vetäjä viimekädessä sulkea tällaisen henkilön retkeltä pois. Tällaisessa tilanteessa tulee pois lähetettävä aina saatta maantien tai muun kulkuyhteyden ääreen. Tämän jälkeen poissuljettu vastaa itse kotiutumisestaan ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

4.11 Sairastuminen

Ei kiireellistä hoitoa vaativissa sairastapauksissa saattaa osallistuja joutua järjestämään ”kotiutuksensa” retkialueelta maantien tai muun kulkuyhteyden ääreltä. Myös tämä tapahtuu omalla kustannuksella. Tällaisia tapauksia varten on osallistujan helppo ottaa vakuutus niin halutessaan.

4.12 Poikkeukset

Retken vetäminen ei onnistu kirjaviisaudella. Oleelliset tiedot ja taidot opitaan vain retkeilemällä. Siksi tämäkin ohje luo vain puitteet, joita apuna käyttäen retken vetäjä ja ryhmä yhdessä luovat sen ainutkertaisen retken.

9.1 Osallistuja noudattaa neuvoja

Melontatapahtuman osallistujan tai kanootin vuokralle ottajan tulee noudattaa saamiaan neuvoja ja ohjeita sekä ottaa omassa toiminnassaan huomioon myös muiden osallistujien turvallisuus.

10.1 Tilannekohtainen harkinta – huomioi olosuhteet

Melojien taitoon nähden helpoissa olosuhteissa voidaan melontaretken tai -tapahtuman johtajan harkinnan mukaan poiketa näistä ohjeista lievempään suuntaan. Vastaavasti erittäin vaativissa melontaolosuhteissa on aina harkittava tiukempia turvanormeja ja ääritapauksessa luovuttava aiotusta melontatapahtumasta kokonaan.

Retkisuunnitelma tehdään etukäteen

5 Mukaan otettava suunnitelma

Tämän osan jokainen retken vetäjä täyttää itselleen mukaan retkelle

5.1 Lähtörannassa läpi käytävät asiat

  • Vetäjän esittely sisältäen puhelinnumeron.
  • Apuvetäjien esittely ja puhelinnumerot.
  • Osallistujien nimi ja puhelinnumerolistan tarkastus.
  • Varusteiden tarkastus.
  • EA laukku ja sen sijainti
  • Päivän reitti ja siihen liittyvät vaarapaikat
  • Pelastussuunnitelma
5.2 Pelastussuunnitelma

JOS JOKU KAATUU
Retkenvetäjä seuraa ryhmää ja antaa ryhmälle ohjeita kuten rantaudutaan tai tehdään lautta. Lähinnä oleva apuvetäjä tai päteväksi tunnettu muu osallistuja suorittaa reskutuksen. Jos homma ei käynnisty automaattisesti retken vetäjä komentaa siihen ryhtyjät.

JOS RYHMÄ JAKAANTUU / HAJOAA
Kun ensimmäiset merkit ryhmän jakaantumisesta ilmenevät tulee apuvetäjiä / luottopelaajia sijoittaa jokaiseen osaryhmään. Jos tilanne ei normalisoidu nopeasti suoritetaan rantautuminen. Jokainen osaryhmä rantautuu itsenäisesti, mikäli näköyhteys retkenvetäjään on menetetty. Välittömästi rantautumisen jälkeen jokainen osaryhmä ilmoittautuu vetäjälle puhelimitse. Jokainen osaryhmä tekee itsensä myös näkyväksi sekä ilmaan, että hajaantumispaikan suuntaan.

5.3 Koordinaatit ja paikannimet

Avun pyytämisen helpottamiseksi kirjataan ylös ainakin yöpaikkojen nimet ja koordinaatit: X (pohjoinen leveys), Y (itäinen pituus)

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma / Uimahalli

Tämä suunnitelma kuuluu osana yhdistyksen turvallisuusasiakirjaan. Sellaiset toimintaohjeet, jotka koskevat seuran tapahtumia yleisesti löytyvät sieltä. Ajantasalla olevat versiot turvallisuusasiakirjoista löytyvät seuran verkkosivuilta ja vajan ilmoitustaululta.

1 Toiminnan kuvaus

Tiedot tapahtumasta/ paikasta / ajankohdasta / järjestäjästä yhteystietoineen
Seuran järjestämät melontaan liittyvät uimahalliharjoitukset Järvenpään uimahallissa (tai jossain muussa uimahallissa)

2 Toiminnan turvallisuudesta vastaavat

Tapahtuman vastaava / järjestelijät yhteystietoineen
Uimahalliharjoituksissa halli ei järjestä uimavalvontaa, vaan toimimme oman valvonnan alaisina. Uimahalliharjoituksissa turvallisuudesta vastaavat kaikki.

  • harjoituskerran vetäjä
  • täysi-ikäiset osallistujat
  • nuoret uimataitoiset osallistujat
  • lapset ja uimataidottomat

jokainen roolinsa ja taitojensa puitteissa. Turvallisuus on yhteinen tavoite.

3 Toimintapaikat ja ajo-ohjeet

Selvitys toimintapaikan sijainnista ja ajoreittiohjeet Järvenpän uimahalli 17 Seutulantie, 04400 Järvenpää Puh. 09 2719 2510, hallipäällikkö Marko Enberg

4 Riskien hallinta

Harjoitusten aikana noudatetaan harjoituksen vetäjän ohjeita sekä uimahallin järjestyssääntöä soveltuvin osin!

4.1 Osallistujien enimmäismäärät ja tiloihin liittyvät rajoitukset

Selvitys odotetusta osallistuja- / kävijämärästä
Halliharjoitukseen osallistujien enimmäismäärää ei rajoiteta. Nyt se on enimmillään ollut n. 30 henkeä. Kuitenkin samanaikaisesti altaassa harjoittelevien määrää voidaan rajoittaa komentamalla osa pois altaasta. Päätöksen tekee harjoituksen vetäjä. Vauhdikkaissa liikkeissä tempun tekijä vastaa siitä, että hänellä on riittävästi tilaa liikkeensä tekemiseen. Hyvän käytöksen mukaista on antaa harjoitustila ja kalusto muille kun itse ei harjoittele! Kuntouinti / vesijumppa / pyöräily tapahtuvat monitoimialtaassa. Isossa altaassa ei harrasteta kuntouintia harjoitusten aikana kolhiintumisvaaran vuoksi.

4.2 Osallistujien muut rajoitukset /erityishuomiot

Selvitys mahdollisista tapahtumaa rajoituksista (esim. ikä)
NUORISORYHMÄN UIMATAITOISET OSALLISTUJAT
Nuoret osallistujat ovat aina erityisen tarkkailun alaisia. Tarkkailuvelvollisuus koskee kaikkia harjoitukseen osallistujia.
UUDET OSALLISTUJAT
Uudet osallistujat opastetaan hyville toimintatavoille ja saatetaan harjoittelun alkuun kokeneiden hallissakävijöiden ja harjoituksen vetäjän toimesta.
LAPSET JA UIMATAIDOTTOMAT
Lapset ja uimataidottomat voivat osallistua seuran hallivuoroihin vain täysi-ikäisen vastuuhenkilön kanssa. Mikäli osallistujalla on jokin sairaus tai terveydellinen rajoite joka saattaa vaikuttaa harjoitusten turvallisuuteen, tulee hänen kertoa tästä harjoituksen vetäjälle.

4.3 Osallistujien varustautuminen

Jokainen osallistuja voi estää nirhaumia ja pieniä mustelmia käyttämällä neopreenisia tai muita vastaavia melontaan / vesiurheiluun tarkoitettuja asusteita. Lisäksi lämpimänä pitävät asusteet vähentävät nivel- ja lihasperäisiä vammoja. Peleissä pakolliseen varustukseen kuuluu kypärä kasvoverkolla sekä paita. Harjoituksen vetäjä päättää voidaanko tästä poiketa pelin luonteen tai jonkin muun perustellun syyn takia.

4.4 Pelastus- / avustustilanteet

Harjoituksissa noudatetaan 30 sekunnin pelastuskynnystä. Mikäli upoksissa olija ei 30 sekunnin aikana palaa pintaan on lähimmän / lähimpien ryhdyttävä pelastustoimiin. Avunpyyntö tapahtuu taputtamalla kajakin pohjaa. Tavoiteaika on 10 sekuntia keulan tuomiseen tai kajakin kääntämiseen. Tätä pyyntöä on suositeltavaa käyttää normaalissa harjoittelutilanteessa. Pelitilanteessa joku kaatuu / kaadetaan. Vaikka peli jatkuisi, niin kaksi lähintä pelaajaa eivät saa poistua ennen kuin kaatunut pelaaja on jälleen pystyssä. Mikäli omatoiminen ylösnousu ei onnistu muutamalla yrityksella on lähimmän pelaajan käännettävä kaatunut oikein päin.
Hallitsematon / paniikinomainen käyttäytyminen veden alla. Lähimmät harjoittelijat/pelaajat puuttuvat tilanteeseen välittömästi. Jokaisen osallistujan velvollisuus on vähitellen oppia seuraamaan muita harjoitukseen osallistujia sekä opetella tuomaan keula kaatuneelle ja kykyjensä mukaan opetella kääntämään kaatunut kajakki.

4.5 Ohjaajien pätevyysvaatimukset

Selvitys järjestäjien / järjestyksenvalvojien / mahdollisen ensiapuhenkilökunnan pätevyydestä
Harjoitusten vetäjinä toimivat koulutetut melontaohjaajat tai muuten päteviksi tunnetut seuran kouluttajat.

4.6 Ensiapuvalmius

Selvitys järjestäjien / järjestyksenvalvojien / mahdollisen ensiapuhenkilökunnan pätevyydestä
Kaikilla melontaohjaajilla ja lukuisilla muilla aktiiviharrastajilla on ensiapukoulutus. Harjoitusten aikana Järvenpään terveyskeskus on auki.

4.8 Osallistujan velvollisuudet

Seuran järjestämään harjoitukseen osallistuminen tarkoittaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen, jossa jokaisella on velvollisuus tehdä osuutensa. Osallistujan velvollisuus on auttaa vetäjää kaikissa järjestelyissä.

Turvallisuus – Läheltä piti

Suomen melonta- ja soutuliitton turvaryhmän yhtenä tehtävänä on seurata liiton seurojen piirissä tapahtuneita melonnan läheltä piti (LP) -tilanteita. Tietoja on tarkoitus käyttää melontaturvallisuuteen tähtäävien koulutustilaisuuksien ja -aineistojen kehittämisessä. Todellisissa melontatilanteissa syntyneet kokemukset LP-tilanteista, niihin johtaneista syistä ja selviytymiskeinoista antavat koulutukselle realistisen ja uskottavan perustan.

Jos vesillä meloessa tai soutaessa pääsee syntymään vaaratilanne tai tapahtuu onnettomuus, on hyvä lähettää siitä raportti läheltä piti -tietokantaan.  Läheltä piti -tilannekertomukset ilmoitetaan Melonta- ja Soutuliiton läheltä piti lomakkeen kautta.